Puuvilla vai pellava?

Molemmat ovat upeita luonnonmateriaaleja ja molempia on käytetty tekstiilikuituna jo tuhansien vuosien ajan. Puuvillan helppohoitoisuus on tehnyt sen, että se on syrjäyttänyt pellavaa tekstiiliteollisuudessa, mutta pellava on nyt tekemässä uutta nousuaan ekologisuutensa vuoksi.

Alla kuvailen ja vertailen molempien hyviä ja huonoja puolia. Voittajaa ei mielestäni ole, sillä molemmat ovat oikeissa tilanteissa juuri se oikea ja paras valinta. Suosittelen kokeilemaan molempia ja kertomaan omista kokemuksista kommenteissa.

PUUVILLA

Puuvillan hyviä puolia on sen kestävyys/lujuus, se ei sähköisty ja se tuntuu miellyttävältä ihoa vasten. Sen haittapuolia ovat kutistuminen, rypistyminen ja helposti likaantuminen.

Puuvillan huonoja puolia on sen teollinen kasvatus, lannoitteiden ja torjunta-aineiden aiheuttamat ympäristöhaitat sekä suuri vedenkulutus. GOTS-sertifioidun puuvillan haitat eivät ole yhtä suuret kuin ns. tavallisen puuvillaan eli puuvillaisia tuotteita ostaessa kannattaa suosia luomupuuvillaa. Puuvilla on useimmiten edullisempaa kuin pellava, sillä sen työstäminen kasvista tekstiiliksi on helpompaa.

Puuvillaa on useampaa eri laatua, parhaimpina ja laadukkaimpina pidetään pitkäkuituisia puuvillalajikkeita, jotka tekstiileissä tunnistaa nimikkeistä kampapuuvilla ja perkaali. Nämä termit todellisuudessa kertovat puuvillan työstötavoista, eivätkä lajikkeesta itsestään. Egyptiläistä kampapuuvillaa pidetään kenties maailman arvokkaimpana puuvillatekstiilinä. Alla eri termejä selitettynä:

  • Perkaali – Puuvillaperkaalin kangas on kudottu tiheään erittäin ohuista langoista. Lankatiheys on yleensä vähintään 200 TC. Sen ansiosta kangas on erityisen sileää ja pehmeää.
  • Satiini – kudontatekniikka, jossa lanka kulkee ensin neljän loimilangan yli, yhden ali, taas neljän yli ja niin edelleen. Näin lanka kulkee suurimmaksi osaksi kankaan pinnassa ilman, että loimilanka katkaisee langan kulkua. Näin kankaaseen saadaan kaunis, kiiltävä ja sileä pinta.
  • Kampapuuvilla – pitkäkuituista puuvillaa, joka on mekaanisesti erotettu lyhytkuituisesta karstapuuvillasta ja sen jälkeen kammattu samansuuntaiseksi. Karstapuuvilla on ns. tavallista puuvillaa eli lyhytkuituista ja karkeaa verrattuna kampapuuvillaan. Kampapuuvillalla muodostuu kampaamisesta sileä pinta pitkien kuitujen ansiosta.
  • Egyptiläinen puuvilla – lähes kaksi kertaa pidempää kuin tavallinen puuvilla ja siksi siitä saa kehrättyä hyvin ohutta, hienoa, hohtavaa ja erittäin kestävää lankaa. 
  • Lankatiheys (TC, thread count) – kertoo kuinka monta lankaa on kudottu neliötuuman aluelle, yleisimmin isompi luku kertoo vahvemmasta kankaasta, mutta tämänkin suhteen kannattaa olla kriittinen, sillä lähestyttäessä huomattavasti normaalia (200-600 TC) lukuja isompia lukuja (jopa 1000 TC) on vaarana, että kankaaseen on ujutettu ‘hämäyslankoja’ joilla ei ole muuta tarkoitusta kuin saada lankatiheys suuremmaksi. Tuolloin on vaarana, että tekstiili ei enää hengitä tai se menee rikki liian suuren rasitteen vuoksi.

PELLAVA

Pellavankin hyviä puolia on lujuus, mutta toisin kuin puuvilla, pellava hylkii likaa ja puhdistuu helposti, eikä se nukkaannu. Pellava tuntuu helteelläkin viileältä hyvän lämmönjohtokykynsä ansiosta. Pellavan huonoja puolia on sen rypistyvyys ja siihen saattaa jopa muodostua pysyviä ryppyjä koneellisen pesun seurauksena. Rypyistään huolimatta pellava paranee iän ja pesukertojen myötä eli se pehmenee ajan kuluessa.

Pellava on lähtökohtaisesti ekologisempi vaihtoehto kuin puuvilla, sillä se tarvitsee kasvaakseen huomattavasti vähemmän vettä, eivätkä tuholaiset iske siihen samalla tavalla kuin puuvillaan eli torjunta-aineiden käyttö on vähäisempää.

Pellava on tekstiilinä puuvillaa karheampi ja kovempi, mutta lakanoissa esimerkiksi kivipesu tekee siitä valmiiksi miellyttävän pehmeän.

Pellavan kukinnot
Puuvillan kukinto

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.